Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi

kirja_joka_muutti_maailmasi

 

Miksi länsimaisen yhteiskunnan koulutuskoneisto tuottaa ihmisiä, joiden joukossa masennus, itsemurhat ja juurettomuus lisääntyvät nopeasti? Miksi yhä useamman elämältä katoaa mielekkyys? Miksi Euroopasta ja Yhdysvalloista on alettu puhua sisäisen voimansa menettäneinä auringonlaskun maina? Vishal Mangalwadin kirja antaa kysymyksiin hätkähdyttävän ja vankasti perustellun vastauksen.

Läntisen sivilisaation yhteiskunnissa jokin on mennyt pahasti vikaan. Vielä 1960-luvulla teini-ikäisten itsemurhat olivat Yhdysvalloissa lähes tuntematon ilmiö. 1980-luvulle tultaessa miltei 400 000 kasvuikäistä nuorta vuodessa yritti itsemurhaa. Vuoden 1987 vaiheilla itsemurhasta oli tullut auto-onnettomuuksien jälkeen yleisin teini-ikäisten kuolinsyy.

Vaikka Euroopan maista ei ole vastaavaa tilastoa, niin kehityksen suunta, josta kirja tarjoaa runsaasti myös muita esimerkkejä, on tässäkin asiassa epäilemättä meillä sama kuin Yhdysvalloissa.

Kirja on erinomainen raportti Euroopan historiasta sekä henkisestä ja hengellisestä kehityksestä. Vertailut Intian ja islamilaisten maiden vastaaviin aikakausiin ja ilmiöihin vahvistavat vastaansanomattomasti kirjan perusviestin: Läntinen sivilisaatio on hukannut sielunsa, jonka ansiosta Eurooppa ja Yhdysvallat olivat pitkään olleet yhteiskunnallisia, tieteellisiä, teollisia, teknologisia ja henkisiä menestystarinoita.

Intialainen Vishal Mangalwadi on lakitieteen tohtori, filosofi, kirjailija ja luennoija. Christianity Today lehden mukaan hän on Intian etevin kristillinen älykkö. Kirjan eräs merkittävä vahvuus onkin siinä, että Mangalwadi tuntee perusteellisesti kristinuskon lisäksi myös buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja islamin. Puhujamatkat 33 maahan ovat tarjonneet myös mahdollisuuden tarkastella globaalia kehitystä laajempana kokonaisuutena.

Mangalwadin kirja on tutkijan ja ehdottomaan tarkkuuteen pyrkivän lakimiehen kirjoittama. Kaikesta oleellisesta on lähdeviittaukset. Paljon kertoo jo sekin, että 484 sivuisesta kirjasta peräti 67 sivua on liitteitä lähdeluetteloineen, hakemistoineen ja yhteenvetoineen. Kirjan erinomaisen suomennoksen on tehnyt Pekka Nieminen.

Punaisena lankana kirjan läpi kulkee Raamatun merkitys läntisen sivilisaation kehitykselle. Moni lukija tulee kirjan parissa kokemaan tässä asiassa suuria yllätyksiä. Raamattu on ollut keskeisessä asemassa, kun kansalliskielet ja niiden myötä kansallisvaltiot muodostuivat. Myös ihmisoikeuksien, lainsäädännön, koulutuksen, yliopistojen, lääketieteen, sairaanhoidon, teollisen kehityksen ja teknologian huiman kasvun juuret ovat Raamatun varaan rakennetussa maailmankuvassa. Se on synnyttänyt myös jatkuvan pyrkimyksen uudistuksiin ja parempiin tuloksiin. Tällaisten sekä monien muiden vastaavien oivallusten tueksi Mangalwadi esittelee vastaavan kehityksen maissa, joissa vallalla on jokin muu uskonto. Erot ovat vakuuttavia ja hiljaiseksi vetäviä. Sen tekee myös Mangalwadin toteamus sivulla 38:

”Hyvän, huolehtivan ja kaikkivaltiaan Jumalan sekä Raamatusta nousevan syntikäsityksen torjuminen sai aikaan sen, ettei kärsimys enää ollut mitenkään selitettävissä, olipa se sitten omakohtaista, yhteiskunnallista tai ympäristöön liittyvää. Todellisuus muuttui mielettömäksi, toivottomaksi ja tuskalliseksi.”

Sielun amputaatio on johtanut näkemykseen, jonka mukaan ihminen on vain sattuman oikkujen heittelemä eläin ilman sielua ja yksilön ainutlaatuista arvoa. Tieteen ja tehokkuuden palvonnassa on saavutettu tilanne, jossa ihmisiltä on sielun mukana viety Jeesuksen lupaamat tulevaisuus ja toivo.

Yhteenveto:

Kirja kertoo historiallisiin tosiasioihin perustuen, miten valtavan laaja vaikutus Raamatulla on ollut läntisen sivilisaation voittokulkuun kaikilla yhteiskunnan ja elämän alueilla. Mukana on runsaasti tietoa myös vastaavasta kehityksestä muiden uskontojen alueilla. Tämän tärkeän ja ajankohtaisen kirjan soisi myös päätyvän monen laitoksen oppikirjaksi. Reformaation juhlavuonna kirjan ajankohtaisuutta lisää se, että siinä avataan myös uskonpuhdistukseen uusia oivallisia näkökulmia.

Reijo Telaranta